perjantai 29. huhtikuuta 2016

Agilityssä

Tänään päästiin vihdoin aloittamaan Bellan kanssa kauan odotettu agility! Meillä oli kummallakin oikein hauskaa ja Bella väsyi puuhailusta niin, että makoili lopuksi matolla raukeana. Autossakin se oli ihan hiljaa tavallisen kitinän sijaan. Bella ei normaalisti viihdy kopassaan, mutta väsymys sai sen menemään tyytyväisenä sinne.
Meitä on ryhmässä kuusi koirakkoa, joista kaikki vaikuttivat mukavilta ja tunnelma oli kivan rento.


Tunnilla tutustuttiin koiran kanssa muutamaan esteeseen ja opeteltiin targetin merkitystä. Bella hoksasi targetin nopeasti, mutta esteillä se joutui hetken miettimään.
Tehtiin tehtäviä pareittain niin, että toisen koira oli välillä tauolla kentän laidalla, kun toisen teki tehtävää. Odottelu sujui Bellalta onneksi ihan mallikkaasti, vaikka varsinkin alussa sen piti kovasti kitistä mun perään. Hyvää harjoittelua tuo yksin jääminenkin kuitenkin on.
Ekana esteistä mentiin ihan tavallista aitaa ponnarin kanssa. Bella hoksasi tämän nopeasti, kun target oli suoraan esteen takana, mutta sivummalle siirrettäessä sen piti hetken miettiä, mutta tajusi jujun kuitenkin. Putken Bella hoksasi heti ja kipittikin nätisti sen läpi. Ainut kolmesta tällä kertaa esitellystä esteestä, mikä tuotti vaikeuksia, oli muuri, jonka yli Bella ei aluksi meinannut mennä. Pari hyvää pomppua se onneksi otti silläkin, mutta enimmäkseen se kiipesi siitä ylitse.


maanantai 25. huhtikuuta 2016

Päivän positiivinen

Miten voikaan koirat saada niin hyvälle tuulelle? Ja vielä niinkin yksinkertaisesta asiasta, kuin yksi täydellinen luoksetulo?

Oltiin koko kääkkälauman voimin pitkällä metsälenkillä eilen. Kuljettiin yhteensä viiden kilometrin matka väillä pysähdellen leikkimään ja puuhailemaan. Bella oli suurimman osan matkaa vapaana ja Kicky ja Tuutikki reissusta vajaan kahden kilometrin pätkän. Koskaan ennen en ole ollut yksin koirien kanssa lenkillä, niin että olisivat olleet kaikki irti. Ja siitäkös se onnistumisen valtavan mahtava tunne syntyikin. Oli ihan mahtavaa kulkea hiljaisessa metsässä kolmen koiran kanssa, kun luotto otuksiin oli tosi korkealla ja sen kyllä ansaitsivat.

Käytiin Soidenlammen rannassa, jossa Bella ja Tuutikki leikkivät kahdestaan matalassa rantavedessä. Kicky ei veteen uskaltautunut, hienohelma kun on. Neiti sitten katseli turvallisesti kuivalla maalla, kun kaverit puuhaili. Onneksi on ihminen, jonka syliin voi tunkeutua!

Kun lähdettiin takaisin päin samaa polkua, päätti Bella heittää talviturkkinsa. Kuljettiin Kickyn ja Tuutikin kanssa kymmenisen metriä edellä, kun takaa kuuluu kunnon molskahdus. Käännyin tietysti katsomaan ja näin Bellan syvässä vesilammikossa polun vieressä. Raasu vissiin säikähti itsekin niin, että tuli pikkaasen lujaa pois vedestä! :D Kovaa sitä sitten piti kuivailla itteään heinikkoon. Ehkä tuo tästä oppii, että eteensä kannattaa ehkä katsoa.

Video, jonka team BelleBella's (@team_bellebellas) julkaisi

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Purkkia ja purnukkaa

Vähän niin kuin jatko-osaa alkuvuodesta kirjoittamalleni Mitä meillä syödään -postaukselle. Muutaman lisäputelin esittelin jo tuolloin, mutta tässä postauksessa on laajemmin juttua raakaruokkijalle tutuista lisäpurkeista.

Bella syö nyt pelkkää raakaa ja lihana löytyy tällä hetkellä possun jauheliha, jonka seuraksi kuppiin menee silloin tällöin naudan tai broilerin maksaa, broilerin siipiä, karitsan selkärankaa tai possun lihaisaa rasvaa. Kupin sisältö riippuu paljon siitä, mitä on tehty ja mitä koira tarvitsee. Maksasta tulee A-vitamiinia, joten sitä Bella syö kimpaleen kerran pariin viikkoon. Luita ja rustoja menee tekemisenä ja hampaiden puhdistamiseen.
Bellan päiväannos on n. 100 grammaa, tällä koira on pysynyt sopivana. Välillä annosta pudotettiin, kun koira lähti lihomaan nappuloiden syötön seurauksena (syötin näytepakkauksista saatuja kikkaroita pois), mutta nyt on taas palattu tuttuun ja turvalliseen annoskokoon ja ruokavalioon.
Näiden kaikkien lisäksi kaapista löytyy monen monta purkkia lisiä, joista koira saa sen, mikä jää ilman vajaaksi tai jota se tarvitsee johonkin erityiseen. Mitä meiltä sitten sieltä kaapista löytyy?


Sinkkiä Bella syö Biotiini Forte -purkista. Purkki on aivan liioitellut kokoinen tuollaiselle pienelle koiralle, mutta koska jauhe menee alas paljon paremmin, kuin tabletit, on tämä raeversio meillä käytössä. Tätä menee Bellalle tosi pieni annos, joten kulutuskin on erittäin pientä. 
Vaikka jauhe haisee ainakin mun nenään hirveältä, on se silti mennyt koiralla alas, vaikka sitä ei aina sekoittaisikaan lihaan. 

Merilevää Bella syö jodin lähteenä Islamer-purkista. Tämäkin on varsin hyvän kokoinen puteli, mutta tätä kuluu hieman enemmän, kuin biotiinia ja iso purkki on huomattavasti pientä edullisempi kilohinnaltaan. Bella syö merilevää gramman päiväannoksena. 
Merilevän luulin aiheuttavan Bellalle rapsutteluja, sillä sattumoisin samaan aikaan tämän käytön aloittamisen kanssa, Bella alkoi rapsutella itseään jaloista. Se kuitenkin loppui, kuin seinään, eikä syytä oikein koskaan saatu selville. Yksi epäilykseni on kuiva huoneilma, jota talvella tahtoo olla. 


B-vitamiini tulee B-balans pullosta liuoksena. Pullon koko on hieman kohtuullisempi verrattuna kahteen edelliseen purkkiin, vaikka tämäkin tulee kestämään puoli ikuisuutta Bellan viiden tipan päiväannoksella. 
Tästä valittiin juuri tämä tuote, koska se on liuos ja helppo annostella, eikä hintakaan ole hirveä. 

D-vitamiinia ruokaan menee Sana-sol pullosta tippoina. Vaikka D on varastoituva, syö Bella sitä silti joka päivä, koska muuten unohtaisin koko vitamiinin antamisen. Tätä meneekin hurjat kolme pikku tippaa päivässä. Pieni pullo riittääkin pitkään.
Sana-sol valittiin, koska se on pullokooltaan järkevin pienelle tyypille. Kapselit eivät olisi menneet alas, joten tipan koin parhaaksi, niimpä hyllyyn päätyi tämä. Tätä myös saa edullisesti lähimmästä Prismasta. 


Kalsiumin lähteenä on ihan perus rehukalkki, ei kalkvita, vaikka jauho sen purkissa asustaakin. Tämä on edullisin ja yksinkertaisin vaihtoehto, joten tämä on meillä käytössä. Bella syö tätä 2,5 grammaa päivässä. Kalkki vetää Bellan mahan helposti kovalle, joten tämän annoksen on huomattu toimivan parhaiten.
Päivinä, joina Bellan ruoka-annos sisältää luita tai rustoja, jätetään tämä pois, tai annetaan pienemmässä annoksessa. Välillä kuppiin päätyy myös mushin lihoja, joissa itsessään on niin paljon luuta, että pelkästään se vetää Bellan mahan ihan kovalle. Luullisia lihoja meillä vältelläänkin.


Lohiöljynä meillä on käytössä Avital, sillä sitä saa sopivan kokoisissa pulloissa ja se on suhteellisen edullista. Kun koirien määrä kasvaa, on tarkoitus ottaa käyttöön jahti&vahti lohiöljy. Sitä saa vain litran pulloissa, joten toistaiseksi se on pois suljettu vaihtoehto, vaikka edullista onkin.
Lohiöljyä menee 2,5ml päivässä, eli yhden pumppauksen verran. Lohiöljy on omega-rasvahappojen lähteenä.

Nivelravinnetta Bella naposteli tänään vasta ensimmäistä päivää. Me aloitetaan pian agilityharrastus, joka on koiran kropalle raskas laji kaikkine hyppyineen. Bellan polvet napsahtelee silloin tällöin, joten otettiin tämä tukemaan niveliä. Koira on tarkoitus kuitenkin polvistaan tutkia, jos päätetään lähteä agilityä tavoitteellisesti jatkamaan.
Merkiksi valikoitui jahti&vahti sen muihin vastaaviin tuotteisiin verrattuna edullisen hinnan vuoksi. Tuntui liialta maksaa seitsemääkymppiä vastaavasta, kun tämän sai kolmella kympillä.
Bella syö tätä nyt ½ mittaa eli n. 1,5grammaa päivässä. Annos puolitetaan ylläpitoannokseksi kuuden viikon jälkeen.

Löytyykö teidän kaapista lisiä?

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Maakuntauraa ja kuvausreissua

Perjantaina lähdettiin koko kääkkälauman voimin tutkimaan uusia reittejä. Päädyttiin maakuntauralle, jolla seikkailtiin viitisen kilomerria, jonka jälkeen päädyttiin Mustalammelle. Sieltä käppäiltiin asfalttitietä pitkin takaisin Keltinmäkeen. Bella käppäili suurimman osan metsätaipaleesta vapaana. Myös Kicky oli pari pätkää irti, mutta Tuutikkia en uskaltanut päästää vapaaksi, sillä kun tuo louksetulo ei ole tarpeeksi varmaa. Sitä olisi tarkoitus hioa, kuten myös kummankin, Kickyn ja Tuutikin hihnakäytöstä. Varsinkin Tuutikki keksi tälläkin retkellä pelleillä hihnassa oikein urakalla.
Huomenna on tarkoitus lähteä uudelleen seikkailemaan ja tutkimaan lisää polkuja.

15416(1)s

15416(2)s

Tänään taasen matkattiin Bellan kanssa bussilla Muurameen, jossa odotti mun kaveri koiruuksineen. Puuhailtiin koirien kanssa aluksi pihassa kaikkea, jonka jälkeen lähdettiin lenkille. Lenkillä kuvailin kaverini koiraa Leksaa, joka olikin oikein mukava kuvattava. En ole ennen kunnolla kuvannut valkoista koiraa, mutta oikein hyvinhän tuo onnistui. Bellaakin tuli kuvattua lenkillä hieman.
Koirat olivat melkein koko lenkin vapaana, mutteivät innostuneet erityisesti juoksentelemaan keskenään. Leksa lähinnä tallusteli ja puuhaili omiaan, samalla kun Bella otti pieniä spurtteja.
Sisällä Bella piti kunnon jöötä sekä Leksalle, että kaverini toiselle koiralle Lunalle. Pari kertaa tyyppejä piti kunnolla käskeä, kun sananharkkaa alkoi olemaan liiaksikin.

16416(2)s16416(1)s

16416(3)s

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Kuinka käsittelen kuvani

Pitkään toivottu ja tehtävälistalla lojunut postaus, jonka ajattelin nyt vihdoin toteuttaa. Olen kirjoittanut saman tyylisen postauksen noin vuosi sitten, mutta koska systeemit on vaihtuneet varsin perinpohjaisesti, on uusi postaus oikein tervetullut. 
Pidän hyvin erilaisista kuvista ja tyyleistä, mutta tässä esittelen yleisimpiä tapojani käsitellä. Joissakin kuvissa vedän täysin överiksi, kun taas jotkut jää hyvinkin luonnollisiksi tai alkuperäisen kuvan kaltaisiksi. 


Alkuperäisenä kuvana on tälläinen räpsäisy. Kuva on RAW, joten se näyttää todella valjun väriseltä näin alussa. Kuvaan tätä nykyä kaiken rawina ihan vain sen antaman suuremman mahdollisuuden työstää kuvaa jälkikäsittelyssä. Käytän kuvatessa AdobeRGB väriavaruutta, jotta ihan kaikki mahdollinen tarttuu mukaan. Tallentaessani vaihdan nettiin tuleviin kuviin sRGB-väriavaruuden. Sitten joskus kun hommaan sen kauan haaveilemani tulostimen ja tulostan kuvia, käytän näihin AdobeRGB:tä.
Käsittelyyn käytän Adoben Lightroom CC ohjelmaa. Multa löytyy myös photoshop, mutta jotenkin en ole oppinut sen kanssa kuvia säätelemään, vaikka monesti olen yrittänyt. Kaikki hoituu, mutta silti koen Lightroomin olevan enemmän, kuin hyvä mun käyttöön.


Ensimmäisenä säädän 'Basic' ikkunasta kuvan lämpötilaa (Temp), Valoisuutta (Exposure) ja Kontrastia (Contrast). Säätelen usein myös alempia nappeja, jos tarvetta on. Tämän kuvan kohdalla säädin Highlightseja hieman ylöspäin ja valkoista ja mustaa alas. Tässä kuvassa lisäsin myös hieman värikylläisyyttä (Saturation).
Tämän kuvan kohdalla kuva alkoi näyttää jo paremmalta heti tämän osan jälkeen, mutta joissakin kuvissa, erityisesti hieman huonosti valottuneissa tai muuten vähemmän hyvissä, tämä ei tee kuvalle vielä oikein mitenkään valtavan merkittävää parannusta.


Tämän kuvan kohdalla seuraavaksi otin Brushin, jolla maalasin maskin taustaan, sillä halusin käsitellä sitä erillään koirasta. Brushin valikosta säädin tämän kuvan kohdalla valoisuutta ja kontrastia. Joihinkin kuviin teen myös 'feikkivaloa' kuten olen tavannut sanoa, jolloin käytän voimakkaammin näkyvää brushin jälkeä ja lisään valoisuutta ja lämpöä enemmän. Tämän kanssa tykkään välillä käyttää myös erilaisia sävyjä, esim. keltaista, oranssia, välillä jopa punertavaa ja pinkkiä.
Käytän brushia lähes jokaisessa kuvassa, jos haluan käsitellä jotain kuvan osaa erillään muusta tai korostaa jotakin tiettyä erityisesti. Brushilla saa myös oman tunnelmansa kuviin.


Seuraavaksi avasin Väri-ikkunan, josta säädin hieman sävyjen kylläisyyttä. Nostin oranssia, keltaista ja vihreää saadakseni koiran ja kiven päällä olevan sammaleen voimakkaammin esille tuleviksi ja kuvaan hieman keväsitä keltaisuutta. Värejä säätelen oikeastaan jokaisessa kuvassa. Yleensä säädän vain värien kylläisyyttä, mutta myös sävyt ja valoisuus tulee säädettyä, jos kuva sitä vaatii. Hyvä esimerkki on vaikka talviset kuvat, joihin haluan hieman tietyn sävyistä sinertävyyttä, jolloin säädän sinisen, aquan ja lilan sävyjä.


Värien jälkeen lisäsin kuvaan aika reilusti tummaa vinjetointia 'Lens corrections' ikkunassa saadakseni myös kuvan kulmat olemaan voimakkaan väriset. Lisään, poistan, vaalennan tai tummennan vinjetointia lähes jokaisessa kuvassa. Kauttaaltaan kirkkaissa tai hempeämmän värisissä kuvissa käytän vaaleaa vinjettiä, kun taas hämyisämmissä tai voimakkaan värisissä korostan kuvaa tummalla vinjetillä. Pyrin kuitenkin siihen, ettei vinjetointi ole häiritsevä, esim. selkeästi tummat reunat valkoisessa kuvassa tai valkoiset tummemmassa.


Halusin värittää kuvaa vielä lisää, joten säädin valon ja varjon sävyjä hieman. Tätä teen varsin harvassa kuvassa. Tällä haen lähinnä taustaan voimakkaampia sävyjä tai erityistä tunnelmaa tai korjaan kuvan värimaailmaa, jos se ei omaa silmää miellytä.


Loppuun otin uudelleen Brushin ja maalasin silmät, joita säädin hieman kontrastikkaammiksi. Silmiä säädän vain osassa kuvista, usein sellaisista, missä koiran katse on tärkeässä osassa tai silmät ovat valjut. Bellalla on kuitenkin varsin tummat silmät, joten iiriksen väri ei erotu hirveän hyvin, ellei vaikka aurinko valaise niitä kunnolla tai kuvaa ole otettu läheltä koiraa.

Kun kuva oli valmis, tallensin sen koneelle, jolloin lisäsin samalla vesileiman kuvan kulmaan. Tässä vaiheessa myös säädin sen kokoa. Mulla on oletuksena 700px pituus kuvan pisimmällä sivulla, sillä tämän kokoisina vaakakuvat istuvat blogiin hyvin. Pystykuvat harvemmin ovat ihan sen kokoisina blogissa, mutta käytän niissä samaa kokoa siitä huolimatta.

bf1bf2
Ennen ja jälkeen. 

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Muutama kuva lähipäiviltä

11416(4)s

11416(2)s2


Mun oli tarkoitus kuvata lauantaina video meidän päivästä, mutta eipä siitä mitään tullut, kun unohdin heti alkuun olennaisen osan videoinnista. Niinpä luovutin sen saralla ja keskityin ihan vaan näihin valokuviin. Sekä lauantailta, että tältä päivää tulikin oikein kivoja kuvia otetuksi. Erityisesti tykkään postauksen ekan kuvan nätistä bokehista ja tokan kuvan valosta. Oltiin kumpanakin päivänä Ylistönmäellä, yllätys yllätys, vielä samoilla mättäilläkin käytiin kuvailemassa.
Retkellä nähtiin myös ekat todelliset keväänmetkit, sitruunaperhonen ja leskenlehtiä! Harkitsin jo hetken lähteä rämpimään sinne ryteikköön pienen keltaisen öttiäisen perään, mutta totesin, että en saa sitä ikinä kiinni sieltä. :D

Bellan remmiräyhällekkin kuuluu super hyvää. Nyt on menty monta lenkkiä tosi hyvillä ohituksilla, vaikka vielä on harjoiteltavaa. Koiran ei ole tarvinnut enää huudella muille koirille, mutta tuijottelua esiintyy edelleen. Vielä kun sen saisi pois ja vähän lisää kontaktia peliin, niin olisin tosi tyytyväinen siihen.

11416(3)s

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Kuvia pelastamassa

Varmasti jokainen tietää sen tunteen, kun muuten onnistunut kuva onkin pimeä tai muuten vain vähemmän hyvä. Postaus käsitteleekin juuri tätä aihetta.
Postauksen kuvat ovat napsaistu Lightroomin before-after näytöstä. Vasemman puoleinen on alkuperäinen RAW ja oikea käsittelyn jälkeinen tulos.


 Iltahämärällä hetki auringon laskun jälkeen napsaistu kuva. Ja siltä se juuri näyttääkin. Tämän kuvan kautta inspiraatio tähän postaukseenkin lähti. Tarvitsin Agilityluento-postaukseen kuvitukseksi jotain ja tämä sattui olemaan se ainut lähiaikoina otettu kuva, joka ei ollut jo blogissa esiintynyt. Niimpä aloin sitä säätämään odottaen surkeaa lopputulosta. Tulos ei kuitenkaan ollut ihan surkeimmasta päästä, vaikkei tätä nyt ihan hyväksikään voi sanoa. Kuvasta kuitenkin näkee, miten huimasti huonokin kuva saadaan muuttumaan.
Tätä käsitellessä tein niin paljon kaikkea, etten enää edes muista, mitä sitä tuli säädettyä. Paljon kuitenkin. Ainakin rajasin kuvaa hieman järkevämpään muotoon. lisäilin ja laskin kontrasteja, valoisuutta, availin varjoja, muutin värikylläisyyttä ja värien sävyjä, brushasin koiraa valoisammaksi...


Tämä otos ei alkujaankaan ole mikään ihan surkea räpsäisy. Varsin tylsän värinen ja tasapaksuhan se on. Käsittelyn jälkeen pidän tämän kuvan väreistä paljon. Alkuperäisessä koira upposi taustaan ja valkoinen lumi on osittain turhankin valkoista, mutta käsittelyn jälkeen nämäkin ongelmat katosivat.
Tätä käsittelin lähinnä lisäämällä kontrastia, värikylläisyyttä ja laskemalla valkoista. Sävyjäkin muutin hieman. Lisäsin myös ihan hiukkasen tummaa vinjetointia.


Tätä kuvaa käsitellessä järkytyin kovasti, kuinka valtavan eron sain aikaiseksi alkuperäisen ja käsitellyn välille. Aivan, kuin koko kuvan tunnelma ja värit olisivat muuttuneet. Tuo metsä on hurjan kuvauksellinen paikka, mutta kuva lievästi epäonnistui sählätessäni rähmälläni maassa. Onnekseni sain kuitenkin sen pelastettua kiitettävästi.
Myös tässä säädin kuvaa hurjan paljon. Käytin niin säätimiä, kuin brushiakin. Tässä kuvassa taisin käsitellä kaikkein vähiten koiraa, lähinnä tausta oli suurimman muutoksen alla. Sieltä nostinkin esille nätin valon, mikä metsässä vallitsi tuolloin.

Loppuun pientä infoa.
Mähän kirjoitin Keskisuomalaisen blogiportaalissa valokuvausaiheista blogia. Tein kuitenkin päätöksen lopettaa, sillä mulla ei ollut intoa ja aiheita sitä päivittää. Mulla oli myös liian monta rautaa tulessa, ja kuten tästäkin blogista huomasi, kärsi näiden ihan jokaisen blogin päivitystahti huomattavasti.
Nyt mulla onkin tarkoitus panostaa täysillä vain tähän blogiin. Toteutan näitä pitkään toivomuslistalla olleita postauksia tässä pikku hiljaa. Seuraava valokuvausaiheen postaus onkin Miten käsittelen kuviani -tyylinen postaus.

Mitä tykkäsit tälläisestä postauksesta vaihteeksi?

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Agilityluennolla

Perjantaina pyörähti virallisesti käyntiin meidän agilityharrastus. Kävin Haukkuvaaran agilityluennolla ja samalla näki vähän missä sitä tullaan treenailemaan. Itse kurssi alkaa vasta loppukuusta, joten tässä on hyvää aikaa valmistautua kaikin puolin.
En ole aikaisemmin harrastanut koiran kanssa mitään ohjattua, joten luennolla kuuli monia uusia asioita opettamiseen liittyen. Käytiin läpi agilityn esteitä ja kerrottiin vähän niiden opetustavasta sekä kerrattiin hallin sääntöjä ja ohjeita.


Perjantaina osa lukijoista saattoi huomata meidän instagramista pentukuvan, jossa kerroin meidän laumaan tulevasta pennusta. Aprillipilahan se oli, tosin en ihan täysin teitä höynäyttänyt. Pentuhan on oikeasti tulossa ja suunnitelmat astuivatkin askeleen eteenpäin. Pentu saadankin toivottaa tervetulleeksi viimeistään ensivuoden alussa.