lauantai 27. kesäkuuta 2015

Sateen jälkeen on poutasää


 Jälleen aamulla satoi maukkaasti kaatamalla. Aamulenkki menikin kaatosateessa likomärkänä käppäillessä.
Myöhemmin iltapäivällä alkoi kuitenkin aurinkokin kurkistella pilviverhon takaa ja me rynnättiin oitis kameroineni ulos reippailemaan. Mukana oli namusia Lepalle koulutustuokiota varten. Suunta kohden ylistönmäkeä ja menoksi.
Matkalla tehtiin Lusun kanssa pieniä tottelevaisuusharjoituksia, kuten seuraamista ja luoksetuloa. Luoksetulot sujuivat nätisti, kuten yleensä, mutta seuraaminen oli kaaottista pomppimista. Noh, ehkä sekin joskus luonnistuu.
Luppeli tykkää pomppia käskystä kiville, joten sitäkin tehtiin aina sopivan kiven sattuessa kohdalle.
Kun päästiin ylistönmäen metikköön, sai Bella kirmailla jälleen vapaana. Tästä irti pitämisestä on tullut melkein sääntö, jos mennään jonnekkin, missä irti voi pitää. Tiellä toki käppäillään ihan narussa. Lususta on kiva pitää irti, kun se ei koskaan lähde itseksee viipottelemaan mihinkään, vaan pysyy lähistöllä ja jää odottamaan, jos sattuu hieman kauemmas ajautumaan.

Tykkään hirveästi kuvata heinänkorsien ja lehtien päälle jääneitä vesipisaroita. Niimpä tänäänkin tälläisiä kuvia tarttui kameraan monen monta ja monesta paikasta. Ainoastaan se jäi harmittamaan, etten päässyt ihan niin lähelle, kuin olisin halunnut. Mukana oli vain tämä 18-55mm kittiobjektiivi, kun en jaksanut sigmaa tällä kertaa raahata perässä. Sigmalla olisin päässyt zoomin ansiosta hieman lähemmäs, mutta joo. Ehkä se kunnon macro joskus tännekin saapuu. Sitä päivää odotellessa.


tiistai 23. kesäkuuta 2015

Hiekkakuopilla

 Sunnuntaina oltiin Laukaassa hiekkakuopilla koko kääkkälauman kanssa. Löydettiin kuopat viikkoa aikaisemmin ajelureissulla mamman kanssa ja lähdettiin sitten sunnuntaina sinne, kun oli hyvä sääkin.
Paikka oli tosi kiva koirien kanssa ulkoiluun. Koirat saivat juosta vapaana pitkin hiekkakukkuloita ja kuluttaa energiaa. Lauma painelikin menemään minkä koivistaan pääsi. Vielä tosi hienosti pysyivät kaikki siinä lähellä, eivätkä lähteneet viipottamaan liian kauas.
Ainoastaan kuumuus oli haittana. Kuopilla tuli tosi nopeasti kuuma, niin koirille, kuin ihmisille. No, nyt ei saa valittaa, kun vihdoin oli lämmin. :D

 Kickystä sai parhaat luoksetulokuvat. Se kun juoksee niin innokkaasti luokse.




 Kukkulalta alas rynnistäminen oli koirien mielestä se paras juttu.


Liikuntaa ainakin saivat! Kuoppailun jälkeen Bella nukkui koko illan hyvin sikeästi.
Luppelilla onkin ollut hyvin liikunnantäyteinen juhannus. Ensin perjantaina kansallispuistossa yli 7 kilometriä, lauantaina seuraaville metsäpoluille taivaltamaan hyvin vaihtelevaan maastoon vajaa neljä kilometriä ja sunnuntaina hiekkakuopat. Lusunen saakin nyt hieman lomaa rankemmasta ulkoilusta. Käppäillään hieman lyhkäisempiä lenkkejä tässä muutama päivä, jottei aivan lopu kunto kesken.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Juhannusretkeilyt

 Perjantaina lähdettiin juhannuksen kunniaksi retkelle Leivonmäen kansallispuistoon. Aamulla Jyväskylässä satoi taivaan täydeltä, mutta onneksemme sade oli tiessään, kun päästiin puistoon. Aurinkokin pilkisteli kivasti.
Puistossa kierrettiin harjun lenkki. Polku kulki osan matkaa harjun päällä, mutta myös alempana ja myöhemmin järven rannassa. Maasto oli kivan avointa ja suhteellisen helppokulkuista. Lusunen ainakin tykkäsi kovasti viipottaa pitkin pusikoita tutkien uusia hajuja.







 Pysähdyttiin laavulle paistamaan makkaraa, josta Lusukin sai osansa.
Laavulla innostuin kuvaamaan tulta lyhyellä valotusajalla. Kuvista tulikin tosi kivoja, ainakin omaan mieleeni. Vähän erilaisia, kuin tavallisesti. Ainakin tuovat kivaa vaihtelua, jos ei muuta.
Lususella tuli matkan aikana vilpoinen, joten se sai laavulla takin päällensä. Onneksi hoksasin ottaa tuon takin mukaan.


Kansallispuistoretken jälkeen majottauduttiin isän ja Marin tuttavien mökillä. Lusunen sai vipeltää vaapaana tutkiskellen paikkoja. Illalla poltettiin Juhannuskokko, josta napsin jälleen näitä jänniä kuvia lyhyellä valotusajalla.
Lusu kävi jopa uiskentelemassa pikkuisessa lammessa. Hienosti se osasi uida sen lyhyen matkan, mitä laiturilta rantaan tuli.
Ikävästi kuitenkin Bellan kannuskynsi halkesi tarttuessaan johonkin kiinni. Se ei kuitenkaan hirveästi vaikuttanut sen liikkumiseen.

Lauantaina lähdettiin vielä Kulhanvuoren poluille seikkailemaan. Sieltä ei ole kuvia, sillä sää oli sateinen, eikä kameraa voinut sateessa raahata. Kivaa retkellä silti oli, vaikka kastuttiinkin sateesta kokonaan. Luontopolku kulki rotkon ja kulhamvuoren huipun kautta, joten maisemat olivat huikeat.

Mitä te puuhasitte juhannuksena?

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Rentoa menoa


 Päevee, vai pitäisikö sanoa iltaa lukijaiset.

Luppelille tuli tänään uusi häkki. Metallinen Little & Bigger merkkinen häkki toisiksi pienimmässä koossa, mitkä lie mitat ikinä olivatkin. Värivalinta on "hyvin yllättävä", nimittäin vaaleanpunainen. Enää taitaakin puuttua Lusun valikoimasta pinkki takki ja sadeviitta. :'D

Lusunen on aikaisemmin tottunut olemaan häkissä yksin ollessa, niin hommattiin sille sitten tännekkin häkki, jos se vaikka auttaisi sitä oppimaan yksin oloon. Hyvin nuo muutamat hetket menikin, Lusunen inisi vain hetken, mutta rauhoittui yllättävän pian. Se jopa meni sinne itse kaivelemaan peittoansa.

Tänään oltiin illalla ennen hämärää valokuvausretkellä. Taas jälleen me mentiin siihen samaan puistoon lahden rannalla. Se kun on niin kiva paikka nurmiaukeineen. :D
Lusunen sai kipsutella pitkin nurmia ja tutkiskella päivän merkinnät kaikessa rauhassa, kun the valokuvaaja pysähtyi kuvaamaan vähän väliä.

 Huomenna miulle tulee vihdoin kauan ja hartaasti odottamani työpöytä ja satulatuoli. Ei tartte enää niska köyrys kykkiä sängyllä kirjoittamassa postausta samalla, kun huomaa pohjalautojen antavan periksi ja upotessa patjoineen laatikkoon. Enää se toimiva kone puuttuu. Jospa sekin jo pian ilmaantuisi tänne ilahduttamaan. Niin tarpeekseni olen saanut tästä samsungista, ettei sanat riitä.

Juhannukseksi on suunniteltu reissua ainakin yhteen kansallispuistoon, jos vain sää sallii. Toivottavasti ei hirveän märkää olisi, niin saisi kuviakin otettua. Eikä sitä kyllä ole kiva mettäs rämpiä kaatosatees läpimärän takin kans. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta, eikös sitä niin tavata sanoa.
 Pihlajankukkia. Kuvan otin Sigman macro asetuksella, jota en ole ennen kokeillut kuin pari kertaa. Kun tämän macron laittaa päälle, pystyy objektiivilla normaalin 1,5 metrin tarkennusmatkan sijaan kuvaamaan n. 35 sentin päästä. 
Tämä koiranputkikuva on jotenki tosi nami, vaikka se onki vähä jännän värinen. Toisaalta juuri se väri tuo siihen sen utuisen tunnelman. Kuvasta tulee jotenki mieleen pehmeä peti lämpöisessä huoneessa, kun ulkona tuiskuaa tuuli ja on pureva pakkanen.
Tai sit sitä on joku vähä väsyny.


perjantai 12. kesäkuuta 2015

Niityn kaunein kukka

 Koiran tuoma suuri ilo on siinä,
 että ihminen saa olla hölmö sen seurassa, eikä se toru vaan hassuttelee itsekin.

Tänään lähdettiin muutaman päivän tauon jälkeen valokuvaamaan. Kun lähdettiin, oli sää kovin harmaa ja tylsä, mutta aurinko alkoi onneksi paistaa sopivasti. Monta päivää on ollut harmillisen harmaata ja viileää, mutta tänään oli vihdoin kesäisempää. Oli melkein lämmin!
Kierrettiin tuttu lenkki yliopiston ohi puistoon ja sieltä lahden rantaan. Kuvailtiin matkalla nurmikoita täplittäviä kukkia ja Nakki-koira poseerasikin niiden seassa. 
Voi kun pian tulisi niin lämmin, että pääsisi uimaan. Bella ei siitä uimisesta niin välitä, mutta kahlailu matalassa vedessä on sen mieleen.
Uusi ulkoasukin blogiin on tosiaan ilmestynyt. Mitä pidätte tälläisestä ei niin tavallisesta?
Tämä postaus saapi olla nyt enemmän kuvapainotteinen, joten eipä sepitellä enempää. Kertokaa toki mielestänne paras kuva.












keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Kokkaa koiralle

Osallistun tällä ohjeella Hurttahuoneen Kokkaa koiralle- haasteeseen, jonka ideana on tehdä koiralle itse ruokaa, taikka herkkuja, kunhan tekee sen omin käsin. Palkintona haasteessa on Chia de Gracian tuotepaketti.

Me päädyttiin tekemään raakoja liha-peruna-porkkana pullia. Luppeli syö raakaruokaa, joten tietenkin tämänkin kuuluu olla raakaa.
Ainekset
-400 grammaa jauhelihaa
-yksi kananmuna
-yksi peruna
-puolikas porkkana
-purkki laktoositonta kermaviiliä

1. Laita sopiva määrä vettä kiehumaan.
Kuori peruna sekä pilko se ja porkkana suurehkoiksi palasiksi. Kun vesi kiehuu, laita palaset veteen. Veden ei tarvitse kiehua enää, kunhan se pysyy lämpimänä. Voit laskea lämpöä sen mukaan.

2. Palasten ollessa tarpeeksi pehmeitä, kaada vesi pois. Palaset voit kaataa lautaselle, jossa muussaat ne tasaiseksi muussiksi. Muussaamisen jälkeen odota, että muusi jäähtyy, jottei kananmuna ala kypsenemään sekoitettaessa.

3. Muussin ollessa tarpeeksi viileää, kippaa se kulhoon. Laita perään kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Sen jälkeen voit lisätä jauhelihan sekä kermaviilin ja sekoittaa ainekset jälleen tasaiseksi.
Loppuun voit lisätä seokseen esim. kuivattua nokkosta tai muita yrttejä tms.

4. Pyörittele massasta haluamasi kokoisia palleroita. Voit antaa pallerot suoraan koiralle taikka pakastaa. Pakastettuja palloja voit käyttää koiran ruokana valmiiden Barf -lihapullien tapaan.

Tarjoillessasi palloja koiralle, voit lisätä kippoon vaikka kurkkua tai salaattia kasviksiksi.

Voit myös paistaa pullat uunissa. Pienemmiksi muotoiltuna paistettuja pullia voi käyttää myös herkkuina. Reseptiä voi soveltaa myös esim, murekkeen taikka synttärikakun tekoon. Pakastettuja pullia voi tarjota koiralle jäisenä myös viilennykseksi kesällä.
Pienehköjä pullia tästä taikinasta tuli n. 35 kappaletta.
Testimaistelija työssään. 

Resepti on keksitty täysin omasta päästä. Soveltamalla voit tehdä erilaisia pullia esim. allergiselle koiralle. Jauhelihan sijaan voit käyttää vaikka lohta taikka jauhettua maksaa. Perunan ja porkkanan voit korvata vaikka lantulla tai pehmeällä riisillä. Kermaviilin sijaan voit laittaa vaikka piimää tai jättää sen kokonaan pois. Mahdollisuuksia on monia.

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Totaalinen varusteurheilija


Niin siinä sitten pääsi käymään. Kauppareissu marketeille, eläinkauppa, karvapörriäinen, tukku rahaa ja värejä pursuavat hyllyt...

Käväistiin Mustissa ja Mirrissä kauppareissun aikana. Menin sinne ostamaan uudet kynsisakset Bellalle, kun vanhat tylsyivät käyttökelvottomiksi. Hyllystä löytyikin suloiset pinkit sakset, vielä hyvältä merkiltä.

Mutta ei se siihen jäänyt...

Sorruin sitten ostamaan ne haaveilemani Rukan valjaat Bellalle. Ajattelin siinä vain kokeilla noita valjaita, kun sattuivat sopivasti olemaan siinä.
Nehän sitten vain sujahtivat Bellan päälle ja istuivat niin täydellisesti, etten kerinnyt edes sekunnin murto-osaa miettiä päätöstä, kun olin jo ostanut nuo... Ovathan nuo kyllä kivat. Pehmoisat ja joustavat sekä erittäin nerokkaasti suunnitellut niin, ettei koiran ole mahdollista puikahtaa noista ulos.

Tuli sitä samalla muitakin heräteostoksia haalittua. Mukaan lähti nimittäin hieman hintava, mutta ällön söpö nahkapanta pinkillä vuorella. Olen kuolannut näitä Feelin pantoja siitä saakka, kun ne kauppaan tulivat. Nyt sitä omistaa oman sellaisen! Nämä on vaan niin ihania. Nätit koristetikkaukset, värikkäät kuosit, pehmeän ja laadukkaan oloinen nahka, pikkuiset kimmeltävät strassit. Namskis!

Älyttömästi pinkkiä.


 Rukan valjaissa renksu oli hassun pikkuinen. Hyvin siihen silti mahtui paksu BGB lukkokin.



Päivän opetus: Älä päästä allekirjoittanutta ja supersuloista karvapörriäistä eläinkauppaan rahan kanssa. Koskaan.